Australopithecus afarensis

Meidän kaukaisin esi-isämme, Afarensis eli n. 3,5 miljoonaa vuotta sitten, eli 300 000 sukupolvea sitten. Niiden esi-isät elivät 8 miljoonaa vuotta sitten, milloin Afrikka oli tiheän metsän peitossa. Tällöin merenpohja alkoi laajentua ja muovata planeettaa. Himalaja syntyi, mistä aiheutui monsuuneja, jolloin Afrikkaan puhaltavat tuulet muuttuivat kuiviksi. Metsät vetääntyivät, jolloin puu-apinat alkoivat kävellä kahdella jalalla, ja kehittyivät kahdella jalalla käveleviksi Afarensiskeiksi. Ne olivat metrin mittaisia, painoivat 30-40 kg, niillä oli suuret aivot, mutta se ei tehnyt niistä viisaita. Kaksi jalkaisuuden seurauksena rintalihaksia ei tarvittu enää liikkumiseen, joten tilalle tuli puhe.

Homo ergaster

 

1,5 mvs kehittyneellä Homo ergasterilla oli ensimmäisenä eläinmaailman tehokkain jäähdytyssysteemi, läähättämisen sijaan ne hikoilivat ja jaksoivat kulkea kuumuudessa pidempiä matkoja.
Ne myös osasivat kaikenlaista. Esim. tunnistaa eläimen jälkiä luonnossa, tiesivät millaisista pilvistä syntyy sadetta, tehdä kivikirveitä ja opettaa niiden tekoa toisilleen. He olivat myös ensimmäiset esi-isämme joilta tunnisti ihmismäisen äänen.
Ergasterit kulkivat laumoissa ruoan perässä, ja lauman piti yhdessä perhe sekä ystävyyssuhteet.
Ne alkoivat levittäytyä ympäri maailmaa, joka kesti 1000 vuoden ajan. Ensin niilin uomaa pitkin lähi-itään, Aasiaan ja siellä Kiinan eteläisille alueille. Sitten niitä alettiin kutsua nimellä Homo Erectus, eivätkä he käyttäneet enää samanlaisia työkaluja, aasiassa työkaluna käytettiin bambua.
Homo erectus kehittyi hitaasti, joten mikä muutti aivot samanlaisiksi kuin meillä? On ajateltu, että vastaus löytyisi tulen valjastamisesta, sekä oppimisesta hallitsemaan ympäristöään.




Homo ergaster

Homo heidelbergensis

Homo heidelbergensis eli heidelberginihminen eli puoli miljoona vuotta sitten Euroopassa. Ne olivat pituudeltaan noin 1,8 metriä ja ne olivat nykyistä ihmistä lihaksikkaampia. Ne käyttäytyivät melko samalla tavalla, mutta niillä ei ollut mielikuvitusta. Ne jakaantuivat Eurooppaan ja Afrikkaan. Pohjoisessa vallitsi jääkausi, etelässä kuiva kuumuus.

Neandertalin ihminen

Luonto erotti ihmisen 140 000 vuotta sitten kahdeksi eri lajiksi. Afrikan Homo Heidelbergensikseihin ja Euroopan Neandertalin ihmisiin. Neandertalin ihmiset elivät kylmissä oloissa jääkauden aikana. Siksi niiden ruumis oli muokkautunut sen mukaiseksi. Niillä oli lyhyen pituudensa (151–166 cm) lisäksi myös lyhyet raajat, mutta nenä oli nykyihmistä suurempi, sillä se auttoi jäähdyttämään kehoa eli esti hikoilun. Hikoilu olisi ollut hengenvaarallinen kylmissä olosuhteissa. Keho oli kestävä ja vanttera, eikä neandertalin ihminen pienistä hätkähtänyt. Neandertalin ihmisen erottaa nykyihmisestä mielikuvituksen puute, vaikkakin ne osasivat nauraa toisilleen esimerkiksi vahingoniloisina. Neandertalin ihminen kuoli sukupuuttoon n.28 000 vuotta sitten vähitellen ja jäljelle jäi vain yksi laji, josta kehittyi Homo sapiens, eli ihminen.

Neandertalin ihminen

Maailman kaudet

Elämän esihistoriallinen aika (4600-600 mvs)

Tällä ajalla eli vain bakteereja yms.

Elämän vanha aika (600-230 mvs)

Kambri - Alkeelliset eliöt pääosin meressä

Ordoviikki - Levät ja jäkälät nousivat maalle, elämä kukoisti meressä

Siluuri - Suurempi osa eliöistä alkoi liikkua merestä maalle

Devoni - Kalojen valtakausi, maalla kehittyivät ensimmäiset sammakkoeläimet, sekä hyönteiset.

Kivihiili - Metsät syntyivät

Permi - Matelioiden valtakausi, saalistajille hampaat

Elämän keskiaika (230-65 mvs)

Trias - Maalla, merellä, ilmassa. Matelijat hallitsivat

Jura - Jättiliskoja, tällöin nisäkkäät olivat hyvin pieniä

Liitu - Kukkia ja hyönteisiä. Dinosaurukset kasvoivat kokoaan, tällä kaudella tapahtui myös niiden sukupuutto.

Elämän uusi aika (65 mvs - nykyaika)

Tetriääri - Nisäkkäistä tuli hallitseva selkärankaisryhmä

Kvartääri - Ihminen levisi ympäri maailmaa

Simpsonien Homerin evoluutio.